2015/01/06

:: Talvitähtiä ::


Pakkanen nipistelee ja maa on lumesta valkeanaan. 
Niin puhtaanvalkoinen kuin lakana, silti häivähdys kermanvalkeaa posliinia. 


llan sinessä on taikaa, auringottomissa talvipäivissä helmenharmautta. 
Valkoista ja mustaa, välillä vihertävää, ruskeaa, sysimustaa. 
Lumikiteet kimaltelevat, ikivihreät havut painuvat kasaan. 


Lumimaisemassa seisominen vie lapsuuteen, aikaan joka ei koskaan palaa. 
Kuten ei tämä talvikaan, jos ihminen sen lämmöllä tuhoaa. 
Nyt on aika nauttia tästä, kyllä se kevät vielä ehtii tulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!