2013/09/15

you decide

:(:


Kana kynittävänä oman mielen kanssa. Se hyppii ja pomppii ihan oman mielensä mukaan ja tekee sellaisia kärrynpyöriä, ettei pysy perässä. Välillä ärsyttää toinen asia, välillä taas joku kolmas. Huonoja asioita on paljon ja hyvistäkin onnistuu löytämään sen harmauden. Pessimistinä ei pitkälle pötki, keho sanoo itsensä irti. Pitäisi nukkua ja liikkua enemmän ja poistaa yksi asia elämästä. Se varmasti auttaisi.

Arvaamattoman arvokkaita hetkiä rakkaan kanssa. Oma peruskallioni, se antaa tukea ja turvaa, eikä satu, vaikka sitä vasten mätkähtää. Mielessä siintää jo erinäinen määrä luvallisia lomia ja lomapäiviä, arki ja syksyn pimeys velloo tajunnassa. Materiasta saa kummasti iloa, mutta surua kun rahat hupenee. Välillä ei tiedä, onko aamu vai ilta, nukkunut tunnin vai kymmenen, itkeekö ilosta vai surusta. Mutta onneksi sydän ymmärtää sen, mitä silmät ei nää. Siksi meilläkin nyt takana jo vuosi ja nelisen kuukautta. Hetkeäkään en vaihtaisi, mutta toivon, että joskus olisin toiminut toisin. Onneksi olen ihminen, enkä siis voi olla täydellinen. Ehkä tänään jossakin tää kaipaus hellittää, ehkä tänään joku löytää taivaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!